Alkutesti

Onko väittämä oikein vai väärin?

1. Kalevala on Suomen kansalliseepos.

2. Kalevala sisältää 500 runoa.

3. Kalevala on ilmestynyt ensimmäisen kerran 1800-luvulla.

4. Marjatta tulee raskaaksi puolukasta.

5. Ilmarinen takoo Sammon.

6. Ensimmäinen kantele tehdään hauen leukaluusta.

7. Louhi on kaunis Pohjolan neito.

8. Lemminkäisen äiti etsii poikansa tuonen joesta.

9. Väinämöinen oli Lönnrotin veli.

10. Elias Lönnrot oli paitsi Kalevalan ja Kantelettaren kokoaja, myös lääkäri.

Kalevalamittaisen runon kirjoittaminen

Tarkastele tiivistelmää Kalevalan tapahtumista. Valitse tapahtumista yksi ja kirjoita siitä kalevalamittainen runo. Ohjeet kalevalamittaisen runon kirjoittamiseen löydät seuraavan linkin takaa: http://kalevalataidettakouluille.ateneum.fi/lonnrot_tehtavat.html. Pääsääntöinä voidaan pitää seuraavia:

  • Kahdeksan tavua joka säkeeseen
  • Käytä alkusointua
  • Käytä toistoa, kun se tuntuu sopivalta

Kirjoita runo yleiskielellä. Kun olet valmis, lue parille ääneen sekä oma runosi että Kalevalasta kyseistä tapahtumaa luonnehtiva runo. Keskustelkaa sen jälkeen lyhyesti, miten ne eroavat toisistaan.

Vaihtoehtotehtävä kalevalamitasta:

Kalevalamitta auttoi muistamaan pitkiäkin runoja ulkoa. Kirjoita muistin virkistykseksi ylös kalevalamittaiseen runomuotoon laadittu teksti, jossa muistutat itseäsi siitä, mitä sinun asioita sinun pitää muistaa tehdä ensi viikonloppuna. Suunnittele runo erilliselle paperille ja kirjoita viimeistelty versio muistilapulle, jonka saat liimattua kätevästi esimerkiksi jääkaapin oveen. Nyt et takuulla unohda suorittaa viikonlopputoimiasi!

Kalevalan sanastoa

Opettaja näyttää sanalistan, jossa on kerättynä erilaisia sanoja Kalevalasta. Sanat ovat vanhahtavia, mutta osa niistä voi olla tuttuakin tavaraa oppilaille.

Tehtävänanto:

Tehtävänäsi on poimia sanalistasta paperille kuusi vierainta ja oudoimman kuuloista sanaa. Kerää sanojen ympärille käsitekartan muotoon asioita, joita sanoista tulee mieleen.

Vertailkaa tämän jälkeen parin kanssa käsitekarttojanne. Keskustelkaa käsitekarttojenne eroista ja yhtäläisyyksistä:

Mitä sanoja poimitte? Mitä asioita outojen sanojen ympärille kerääntyi? Mitä sanat voisivat tarkoittaa?

Opettaja jakaa oppilaille Kalevalan runoja, joissa sanat esiintyvät.

Jatkotehtävänanto:

Lue runot ja palaa jälleen keskustelemaan parisi kanssa:

Voiko oudompien sanojen merkitys haettavissa nyt helpommin, kun näkee, missä kontekstissa niitä on käytetty?

Draamatehtäviä Kalevalasta

Draamatehtävät voidaan toteuttaa yhteisesti koko luokan voimin, Joka tehtävään tulee kuitenkin valita yksi vastuuryhmä, joka vastaa näytelmän keskeisten tapahtumien suunnittelusta ja toteutuksesta. Muu luokka toimii enemmän tai vähemmän aktiivisena yleisönä.

 

Sankarigaala

Kalevalassa tehdään paljon urotekoja. Kalevalan sankareille päätetään järjestää sankarigaala, jossa heidät palkitaan upeista urotöistään ja jopa ihmishenkien pelastamisesta.

 

Ennakkovalmistelut:

– Pohtikaa ja päättäkää, mistä titteleistä gaalassa jaetaan palkintoja (esimerkiksi vuoden sammontakoja, vuoden karhunkaataja…). Tämän jälkeen sovitte, kenelle palkinto osoitetaan ja kirjoitetaan lyhyt, ylistävä selostus siitä, miksi tämä henkilö saa kyseisen palkinnon. Selostus luetaan palkinnon saajan paljastamisen jälkeen.

– Suunnitelkaa palkinnot! (perinteinen pysti, jokin esine..?)

– Päättäkää, mitä palkintojen jakojen väleissä tapahtuu. Nouseeko lavalle esimerkiksi jokin esiintyjä (esimerkiksi laulaja, runonlausuja, taikuri…)

Valitkaa ryhmän jäsenistä:

– Sankarigaalan juontaja (miettii itselleen sopivat vuorosanat)

– Palkintojen saajat (miettivät kiitospuheensa)

– Mahdolliset esiintyjät (valmistelevat esityksensä)

Muu luokka toimii yleisönä.

 

 

 

Kalevalan Kauneuskilpailut (yhteiset miehille ja naisille)

 Ketkä Kalevalasta hahmot osallistuisivat Kalevalassa järjestettäviin Miss & Mr. Hurmaava –kilpailuihin? Kuka on äänestetty ennakkosuosikiksi? Ketkä ovat kisassa itsevarmoja? Ketkä juuri ja juuri uskaltautuvat mukaan, sillä eivät juurikaan saa suosiota ulkoisella olemuksellaan? Nämä ei-niin-hyvännäköiset tapaukset saattavat kuitenkin hurmata yleisön älykkyydellään, joka saadaan esille vastauksilla kinkkisiin kilpailukysymyksiin.

Ennakkovalmistelut:

-Kilpailukysymysten miettiminen. Pohtikaa, mitä tavanomaisissa missikilpailuissa kilpailijoilta kysytään ja tehkää niistä muunnelmia sopiviksi Kalevalan maailmaan, esimerkiksi: Mikä on turhinta maailmassa? Miten toisit maailmaan rauhan? Mikä tekee elämästä hyvän?

– Pukukierrosten valinta (iltapukukierros, urheilupukukierros…-> vaaterekvisiitta tärkeää!) Huom. pojat voivat pukeutua naisiksi ja tytöt miehiksi, niin saadaan lisää huumoria peliin! 🙂

– Kun kilpailijat vaihtavat pukujaan, voi yleisöä viihdyttää esiintyjä (perinteinen lauluesitys, runoesitys, taikuri…)

Valitkaa ryhmän jäsenistä:

– Kilpailun juontaja (miettii itselleen sopivia vuorosanoja kilpailukysymysten lisäksi)

-5-6 kilpailijaa (jokainen heistä miettii hahmolleen sopivia vastauksia kilpailukysymyksiin + hahmolle sopiva käytös, eleet, ilmeet ym. kilpailun aikana)

– Mahdolliset esiintyjät (valmistelevat esityksensä)

Muu luokka toimii yleisönä (yleisö äänestää sekä nais- että miespuoleisen voittajan)

 

Oikeudenkäynti Kalevalassa

Kalevalan tapahtumat ovat yhtä kieroa rikosten vyyhtiä. Suuri osa tapahtumista olisi vaatinut viranomaisen puuttumista ja pitkäjänteistä oikeudenkäyntiä.

Ennakkovalmistelut:

– Miettikää, mitkä tapahtumat voisivat vaatia oikeudenkäyntiä, Valitkaa noin kolme tapahtumaa (esim. Ainon hukuttautuminen, Untamon ja Kalervon riitojen tulokset… ) Kaikki tapaukset käsitellään samassa oikeudenkäynnissä.

– Päättäkää, mikä on tuomio (vapautus, elinkautinen…)

Valitkaa ryhmän jäsenistä:

– Tuomari, syyttäjät, todistajat, asianosaiset, asianajajat. Kuka haluaisi ketäkin mistäkin syyttää? (esim. Joukahainen syyttää Väinämöistä Ainon kuolemasta. Kuka haluaisi puolustaa Väinämöistä? Miten voisi puolustautua? Miten syyttäjä vastaa puolustuksiin? )Miettikää jokaiselle sopivat vuorosanat.

 

 

Kalevalan kieli

Kalevalan sanastoa 

Opettaja näyttää sanalistan, jossa on kerättynä erilaisia sanoja Kalevalasta. Sanat ovat vanhahtavia, mutta osa niistä voi olla tuttuakin tavaraa oppilaille.

Tehtävänanto:

Tehtävänäsi on poimia sanalistasta paperille kuusi vierainta ja oudoimman kuuloista sanaa. Kerää sanojen ympärille käsitekartan muotoon asioita, joita sanoista tulee mieleen.

Vertailkaa tämän jälkeen parin kanssa käsitekarttojanne. Keskustelkaa käsitekarttojenne eroista ja yhtäläisyyksistä:

Mitä sanoja poimitte? Mitä asioita outojen sanojen ympärille kerääntyi? Mitä sanat voisivat tarkoittaa?

Opettaja jakaa oppilaille Kalevalan runoja, joissa sanat esiintyvät.

Jatkotehtävänanto:

Lue runot ja palaa jälleen keskustelemaan parisi kanssa:

Voiko oudompien sanojen merkitys haettavissa nyt helpommin, kun näkee, missä kontekstissa niitä on käytetty?

 

 

Kalevalamittaisen runon kirjoittaminen

 

Tarkastele tiivistelmää Kalevalan tapahtumista. Valitse tapahtumista yksi ja kirjoita siitä kalevalamittainen runo. Ohjeet kalevalamittaisen runon kirjoittamiseen löydät seuraavan linkin takaa: http://kalevalataidettakouluille.ateneum.fi/lonnrot_tehtavat.html. Pääsääntöinä voidaan pitää seuraavia:

  • Kahdeksan tavua joka säkeeseen
  • Käytä alkusointua
  • Käytä toistoa, kun se tuntuu sopivalta

Kirjoita runo yleiskielellä. Kun olet valmis, lue parille ääneen sekä oma runosi että Kalevalasta kyseistä tapahtumaa luonnehtiva runo. Keskustelkaa sen jälkeen lyhyesti, miten ne eroavat toisistaan.

Vaihtoehtotehtävä kalevalamitasta:

Kalevalamitta auttoi muistamaan pitkiäkin runoja ulkoa. Kirjoita muistin virkistykseksi ylös kalevalamittaiseen runomuotoon laadittu teksti, jossa muistutat itseäsi siitä, mitä sinun asioita sinun pitää muistaa tehdä ensi viikonloppuna. Suunnittele runo erilliselle paperille ja kirjoita viimeistelty versio muistilapulle, jonka saat liimattua kätevästi esimerkiksi jääkaapin oveen. Nyt et takuulla unohda suorittaa viikonlopputoimiasi!

Mikä nykyajan laulu sopisi Kalevalan hahmon suuhun?

Kalevalassa laulaminen on tärkeässä osassa. Mietiskele nykybiisejä ja pohdi, mikä niistä sopisi tiettyihin Kalevalan tapahtumiin ja kuka näissä tapauksissa sen voisi laulaa. Opettaja antaa listan tapahtumista, joita ovat mm. suohon laulaminen, lumoamislaulu (Väinämöinen), Lemminkäisen ja Pohjolan isännän laulutaisto… Voitte valita näihin laulukohtauksiin minkä nykylaulun tahansa, kunhan se sopii sanomaltaan ja tunnelmaltaan valitsemaasi Kalevalan kohtaukseen.

Listassa voi olla myös tapahtumia, joihin ei alkuperäisessä Kalevalassa liittynyt laulua, mutta johon sellaiset aivan hyvin voisi liittää. Minkä nykylaulun Kyllikki olisi voinut sanoittaa ja sovittaa rakkaan Lemminkäisen osoituttua petturiksi?

Tehtävä toteutetaan parin kanssa. Kun kaikki ovat valmiita, käydään pari kerrallaan luokan edessä kertomassa, mikä tapahtuma tai kohtaus valittiin ja kenelle hahmolle laulu sopisi, minkä jälkeen soitetaan siihen valittu nykylaulu.

Uutisten seuraamista

Mitkä Kalevalan (hurjista) tapahtumista ”elävät” vielä tänäkin päivänä? Mitkä tapahtumat kytkeytyvät nykyaikamme yhteiskuntaan ja tämän päivän polttaviin puheenaiheisiin?

Seuraa uutisia noin viikon ajan. Voit seurata niin sanoma- kuin juorulehtiäkin. Leikkaa ja liimaa vihkoosi uutiset, jotka ovat yhdistettävissä jollain tapaa Kalevalan tapahtumiin (esim. pakkoavioliitot, itsemurhatapaukset, sodat eri kansojen välillä, (julkkisten) hulppeat häät..).

Uutisia tarkastellaan yhdessä tunnilla. Minkälaisia uutisia oppilaat ovat yhdistäneet Kalevalan tapauksiin?

Kalevalan tapahtumat eri elementeissä

Saat opettajalta kuvapohjan, johon on piirretty kolme elementtiä: paperin alaosio on jaettu maa– ja vesialueeseen, ja yläosio on ilmaa (taivas). Tehtävänäsi on tietojesi karttuessa piirtää tai kuvata tekstimuodossa niin tarkasti kuin haluat Kalevalan keskeiset tapahtumat oikean elementin kohdalle. Voit merkitä myös esimerkiksi plus- tai miinusmerkein tapahtuman kohdalle sen, onko elementistä näissä tapauksissa hyötyä vai tuottaako se hahmolle hankaluuksia. Voit esimerkiksi myös symboloida ristillä kuolemaa tietyssä elementissä. Kalevalan tapahtumiin liittyy useita uhkatilanteista: väijyykö vaara maalla, vedessä vai ilmassa?

Kalevala-hahmon Facebook-profiili

Suunnittele ja toteuta valitsemasi Kalevala-hahmon Facebook-profiili. Mieti, mitä tämä hahmo jakaisi Facebookissa. Minkälaisen profiili- ja taustakuvan hän valitsee? Minkälaisia päivityksiä hän on kirjoittanut? Missä paikoissa hahmo on vieraillut? Ketkä ovat hänen Facebook-kavereitaan? Onko hän merkinnyt profiiliinsa perheenjäseniään, siviilisäätyään tai ammattiaan? Mitä videoita, artikkeleita ym. linkkejä hän jakaa kavereilleen? Mistä sivuista hän tykkää? Kenen kanssa hän juttelee chatissa?

Voit käyttää profiilin luomiseen Fakebook-sivua: http://www.classtools.net/FB/home-page

Kalevalan sisältö (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura)

Facebook-profiilin lomakepohja (LibreOfficen Writer-muodossa)

Esimerkki: kalevala_profiili kalevala_profiili2

Kalevalalähtöiset sananlaskut

Monenmoiset värikkäät sananlaskut ovat peräisin Kalevalan runoudesta. Osa näistä sananlaskuista on meille outoja ja vieraita, mutta osa taas kuuluu läheisesti edelleen arkipäiväämme.  Tarkastelkaa alla olevaa listaa Kalevalasta lähtöisin olevista sananlaskuista ja vaihtakaa ajatuksianne pienryhmässä kysymysten pohjalta.

  • Ei kuuna kullan valkeana.
  • Ei parta pahoille kasva, turpajouhet joutaville.
  • Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.
  • Kasvaa se mies räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta.
  • Kevät keikkuen tulevi.
  • Moni kakku päältä kaunis, vaan on silkkoa sisältä.
  • Vesi vanhin voitehista.
  • Ei vara venettä kaada.
  • Aukaista sanainen arkkunsa.
  • Lähteä soitellen sotaan.

Mitkä sananlaskuista ovat sellaisia, joita

a)      et ole ikinä kuullutkaan?

b)      olet joskus kuullut, mutta et muista niiden merkitystä?

c)       olet kuullut usein ja tiedät niiden merkityksen?

d)      saatat ise käyttää puheessa/kirjoitelmissa?

Avatkaa listan sananlaskujen merkityksiä toisillenne ja pohtikaa myös, mitä vieraammat sananlaskut voisivat tarkoittaa. Arvelkaa myös, minkä Kalevalan tapahtuman tai tilanteen yhteydessä sananlasku esiintyy.

Miksi kielessämme on niin paljon sananlaskuja? Mihin tarvitsemme sananlaskuja? Vai ovatko ne mielestänne turhia?

Lyriikkatehtävä

Aluksi opettaja lukee katkelmia Kalevalasta, jonka jälkeen kuunnellaan niihin pohjautuvia nykylauluja.

Tehtävänäsi on valita näistä runokatkelma – nykylyriikka-pareista yksi. Vertaile valitsemasi tekstiparin Kalevala-katkelmia ja näihin katkelmiin perustuvia laulun sanoja. Mitä eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä niistä löydät? Kirjoita yhtenäinen teksti, jossa tarkastelet tekstejä vertaillen seuraavista näkökulmista:

Tapahtumat: Mitä Kalevalan tapahtumaa/tapahtumia teksteissä kuvataan? Mitä tapahtuu Kalevala-runossa? Mitä tapahtuu laulun lyriikoissa?

Henkilöt: Keneen Kalevalan henkilöön/henkilöihin teksteissä kuvattu tapahtuma liittyy? Mainitaanko runossa ja laulun lyriikoissa ketään nimeltä? Jos ei, mistä voi päätellä, keneen Kalevalan henkilöön teksteissä viitataan?

Tunnelma: Millainen tunnelma teksteissä on? Onko tunnelma kenties onnellinen, ahdistunut, surullinen, toiveikas?

Kieli: Millainen on tekstien sanasto? Entä millainen on sanajärjestys? Miten niissä on käytetty alku- ja loppusointuja?

Kumpaa tekstiä mielestäsi on helpompi ymmärtää, Kalevalan runoa vai laulun lyriikkaa? Miksi?

Lisää etunimistä

Kalevalan ilmestymisen jälkeen kalenteriin lisättiin lukuisia Kalevalalähtöisiä nimiä. Nimet ovat olleet käytössä sekä etu- että sukuniminä jo ennen Kalevalan kokoamista.

Tutki välittömästi tai välillisesti Kalevalasta johdettujen nimien luetteloa ja keksi mahdollisimman monta tunnettua suomalaista, joiden etunimi löytyy joukosta. 

Kauko, Ilmari, Kyllikki, Väinö, Aino, Aallotar, Aino, Ainikki, Annikki, Ilma, Ilmatar, Ilmi, Ilotar, Kyllikki, Marjatta, Mielikki, Tellervo, Terhi, Terhikki, Tuire, Tuulikki, Vellamo, Ahti, Antero, Ilmari, Ilpo, Jouko, Kalervo, Kaleva, Kauko, Kauppi, Kimmo, Kullervo, Nyyrikki, Osmo, Pellervo, Sampo, Sampsa, Seppo, Tapio, Tiera, Ukko, Untamo, Unto, Väinämö.

 

Loitsuja ja manauksia

”Kalevalan runossa 38 Ilmarinen ryöstää Pohjolan nuoremman tyttären itselleen uudeksi vaimoksi. Pian hän kuitenkin kyllästyy vaimoksi haluttoman naisen kiusantekoon ja päätyy loitsimaan tämän lokiksi:


Se on seppo Ilmarinen
jopa loihe lausumahan,
syäntyi sanelemahan.
Lauloi naisensa lokiksi
luo’olle lekottamahan,
veen karille kaikkumahan,
nenät nienten niukumahan,
vastatuulet vaapumahan.
(38. runo, säkeet 179–186)

Loitsut ovat suomalaiseen kansanrunouteen kuuluvia sanakaavoja, joiden avulla pyrittiin saamaan aikaan jokin toivottu tapahtuma. Loitsussa kuvataan usein kohteena olevan asian syntyä, koska yleinen uskomus oli, että mikäli jonkin asian alkuperä tunnetaan, sitä voidaan hallita.”
(lähde www. kalevalataidettakouluille.ateneum.fi)

Tehtävä:

Jotkut ihmiset ottavat välillä pattiin! Kenet loihtisit rupisammakoksi? Tehtävänänne on luoda leikkimielinen loitsu ärsyttävästä ihmisestä.Voitte valita esimerkiksi poika-tai tyttöystävänne, opettajanne, harrastuksenohjaajanne, poliitikon tai julkkiksen – jonkun, joka joskus ottaa teitä pattiin.

Kirjoittakaa sitten ylös asioita, jotka ärsyttävät jossain ihmisissä. Seuraavaksi voitte miettiä, mikä luonnon elementti, eläin tai vaikkapa nykyajan esine voisi kuvata tuota henkilöä tai niitä piirteitä, jotka hänessä ärsyttävät. Kirjoittakaa sitten loitsu, jolla muuttaisitte henkilön kyseiseksi esineeksi/olioksi. Muistakaa, että kenestäkään ei saa tehdä pahantahtoista pilkkaa.

Esimerkkejä: Loitsu Kataisen muuttamisesta Ketuksi tai Loitsu Lauri Tähkän muuttamisesta rikkinäiseksi levysoittimeksi.

Tehtävä on mukaelma Ateneumin Kuvataidetta kouluille -verkkoprojektista (www. kalevalataidettakouluille.ateneum.fi)

 

Kalevalan comeback – sarjakuvia Kalevalasta


Kalevalasta on tuotettu monia erilaisia versioita myös sarjakuvamuodossa. Esimerkiksi Don Rosan Kalevalan Sammon salaisuus ja suomalainen Väinämöisen paluu -sarjakuva.
Pohtikaa, kenen Kalevalan hahmon edesottamuksia voisitte seurata nykyajassa sarjakuvan keinoin.
Valitkaa jokin tapahtuma henkilön vaiheista Kalevalan runojen ja juonitiivistelmän pohjalta.
Tuottakaa haluamanne pituinen sarjakuva, jossa henkilöhahmo palaa vuosituhansien takaa rautakaudelta nykyajan elämää ihmettelemään. Henkilö voi kohdata jotain täysin vierasta hänen aikakaudelleen (mikroaaltouuni, älypuhelin, auto, pankki, sosiaalinen media, ravintola). Henkilö voi pyrkiä oudossa tilanteessa ratkaisemaan ongelmat vanhaan tuttuun tapaan.

(Mitä voisi sotaisalle Lemminkäiselle tapahtua, kun hän joutuisi armeijan leipiin?)