Mikä nykyajan laulu sopisi Kalevalan hahmon suuhun?

Kalevalassa laulaminen on tärkeässä osassa. Mietiskele nykybiisejä ja pohdi, mikä niistä sopisi tiettyihin Kalevalan tapahtumiin ja kuka näissä tapauksissa sen voisi laulaa. Opettaja antaa listan tapahtumista, joita ovat mm. suohon laulaminen, lumoamislaulu (Väinämöinen), Lemminkäisen ja Pohjolan isännän laulutaisto… Voitte valita näihin laulukohtauksiin minkä nykylaulun tahansa, kunhan se sopii sanomaltaan ja tunnelmaltaan valitsemaasi Kalevalan kohtaukseen.

Listassa voi olla myös tapahtumia, joihin ei alkuperäisessä Kalevalassa liittynyt laulua, mutta johon sellaiset aivan hyvin voisi liittää. Minkä nykylaulun Kyllikki olisi voinut sanoittaa ja sovittaa rakkaan Lemminkäisen osoituttua petturiksi?

Tehtävä toteutetaan parin kanssa. Kun kaikki ovat valmiita, käydään pari kerrallaan luokan edessä kertomassa, mikä tapahtuma tai kohtaus valittiin ja kenelle hahmolle laulu sopisi, minkä jälkeen soitetaan siihen valittu nykylaulu.

Mainokset

Uutisten seuraamista

Mitkä Kalevalan (hurjista) tapahtumista ”elävät” vielä tänäkin päivänä? Mitkä tapahtumat kytkeytyvät nykyaikamme yhteiskuntaan ja tämän päivän polttaviin puheenaiheisiin?

Seuraa uutisia noin viikon ajan. Voit seurata niin sanoma- kuin juorulehtiäkin. Leikkaa ja liimaa vihkoosi uutiset, jotka ovat yhdistettävissä jollain tapaa Kalevalan tapahtumiin (esim. pakkoavioliitot, itsemurhatapaukset, sodat eri kansojen välillä, (julkkisten) hulppeat häät..).

Uutisia tarkastellaan yhdessä tunnilla. Minkälaisia uutisia oppilaat ovat yhdistäneet Kalevalan tapauksiin?

Kalevalalähtöiset sananlaskut

Monenmoiset värikkäät sananlaskut ovat peräisin Kalevalan runoudesta. Osa näistä sananlaskuista on meille outoja ja vieraita, mutta osa taas kuuluu läheisesti edelleen arkipäiväämme.  Tarkastelkaa alla olevaa listaa Kalevalasta lähtöisin olevista sananlaskuista ja vaihtakaa ajatuksianne pienryhmässä kysymysten pohjalta.

  • Ei kuuna kullan valkeana.
  • Ei parta pahoille kasva, turpajouhet joutaville.
  • Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.
  • Kasvaa se mies räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta.
  • Kevät keikkuen tulevi.
  • Moni kakku päältä kaunis, vaan on silkkoa sisältä.
  • Vesi vanhin voitehista.
  • Ei vara venettä kaada.
  • Aukaista sanainen arkkunsa.
  • Lähteä soitellen sotaan.

Mitkä sananlaskuista ovat sellaisia, joita

a)      et ole ikinä kuullutkaan?

b)      olet joskus kuullut, mutta et muista niiden merkitystä?

c)       olet kuullut usein ja tiedät niiden merkityksen?

d)      saatat ise käyttää puheessa/kirjoitelmissa?

Avatkaa listan sananlaskujen merkityksiä toisillenne ja pohtikaa myös, mitä vieraammat sananlaskut voisivat tarkoittaa. Arvelkaa myös, minkä Kalevalan tapahtuman tai tilanteen yhteydessä sananlasku esiintyy.

Miksi kielessämme on niin paljon sananlaskuja? Mihin tarvitsemme sananlaskuja? Vai ovatko ne mielestänne turhia?

Lisää etunimistä

Kalevalan ilmestymisen jälkeen kalenteriin lisättiin lukuisia Kalevalalähtöisiä nimiä. Nimet ovat olleet käytössä sekä etu- että sukuniminä jo ennen Kalevalan kokoamista.

Tutki välittömästi tai välillisesti Kalevalasta johdettujen nimien luetteloa ja keksi mahdollisimman monta tunnettua suomalaista, joiden etunimi löytyy joukosta. 

Kauko, Ilmari, Kyllikki, Väinö, Aino, Aallotar, Aino, Ainikki, Annikki, Ilma, Ilmatar, Ilmi, Ilotar, Kyllikki, Marjatta, Mielikki, Tellervo, Terhi, Terhikki, Tuire, Tuulikki, Vellamo, Ahti, Antero, Ilmari, Ilpo, Jouko, Kalervo, Kaleva, Kauko, Kauppi, Kimmo, Kullervo, Nyyrikki, Osmo, Pellervo, Sampo, Sampsa, Seppo, Tapio, Tiera, Ukko, Untamo, Unto, Väinämö.

 

Loitsuja ja manauksia

”Kalevalan runossa 38 Ilmarinen ryöstää Pohjolan nuoremman tyttären itselleen uudeksi vaimoksi. Pian hän kuitenkin kyllästyy vaimoksi haluttoman naisen kiusantekoon ja päätyy loitsimaan tämän lokiksi:


Se on seppo Ilmarinen
jopa loihe lausumahan,
syäntyi sanelemahan.
Lauloi naisensa lokiksi
luo’olle lekottamahan,
veen karille kaikkumahan,
nenät nienten niukumahan,
vastatuulet vaapumahan.
(38. runo, säkeet 179–186)

Loitsut ovat suomalaiseen kansanrunouteen kuuluvia sanakaavoja, joiden avulla pyrittiin saamaan aikaan jokin toivottu tapahtuma. Loitsussa kuvataan usein kohteena olevan asian syntyä, koska yleinen uskomus oli, että mikäli jonkin asian alkuperä tunnetaan, sitä voidaan hallita.”
(lähde www. kalevalataidettakouluille.ateneum.fi)

Tehtävä:

Jotkut ihmiset ottavat välillä pattiin! Kenet loihtisit rupisammakoksi? Tehtävänänne on luoda leikkimielinen loitsu ärsyttävästä ihmisestä.Voitte valita esimerkiksi poika-tai tyttöystävänne, opettajanne, harrastuksenohjaajanne, poliitikon tai julkkiksen – jonkun, joka joskus ottaa teitä pattiin.

Kirjoittakaa sitten ylös asioita, jotka ärsyttävät jossain ihmisissä. Seuraavaksi voitte miettiä, mikä luonnon elementti, eläin tai vaikkapa nykyajan esine voisi kuvata tuota henkilöä tai niitä piirteitä, jotka hänessä ärsyttävät. Kirjoittakaa sitten loitsu, jolla muuttaisitte henkilön kyseiseksi esineeksi/olioksi. Muistakaa, että kenestäkään ei saa tehdä pahantahtoista pilkkaa.

Esimerkkejä: Loitsu Kataisen muuttamisesta Ketuksi tai Loitsu Lauri Tähkän muuttamisesta rikkinäiseksi levysoittimeksi.

Tehtävä on mukaelma Ateneumin Kuvataidetta kouluille -verkkoprojektista (www. kalevalataidettakouluille.ateneum.fi)

 

Kalevalan comeback – sarjakuvia Kalevalasta


Kalevalasta on tuotettu monia erilaisia versioita myös sarjakuvamuodossa. Esimerkiksi Don Rosan Kalevalan Sammon salaisuus ja suomalainen Väinämöisen paluu -sarjakuva.
Pohtikaa, kenen Kalevalan hahmon edesottamuksia voisitte seurata nykyajassa sarjakuvan keinoin.
Valitkaa jokin tapahtuma henkilön vaiheista Kalevalan runojen ja juonitiivistelmän pohjalta.
Tuottakaa haluamanne pituinen sarjakuva, jossa henkilöhahmo palaa vuosituhansien takaa rautakaudelta nykyajan elämää ihmettelemään. Henkilö voi kohdata jotain täysin vierasta hänen aikakaudelleen (mikroaaltouuni, älypuhelin, auto, pankki, sosiaalinen media, ravintola). Henkilö voi pyrkiä oudossa tilanteessa ratkaisemaan ongelmat vanhaan tuttuun tapaan.

(Mitä voisi sotaisalle Lemminkäiselle tapahtua, kun hän joutuisi armeijan leipiin?)

Voihan itkuvirret!


Kalevalan henkilöhahmot palaavat nyt rauta-ajalta ihmettelemään nykyaikaa. Konservatiivinen rauta-ajan ihminen ei välttämättä ymmärrä aikamme hömpötyksiä! Kalevalan hahmolle voi käydä kuten Mielensäpahoittajalle – melkein kaikenlaiset nykyajan ilmiöt alkavat ärsyttää. Kalevalan hahmo voi myös ihmetellä nykyajan ilmiöitä Markus Kajon “Kettusen” tapaan.

Lukekaa yksi mielensäpahoittaja-teksti tai tutustukaa esimerkiksi seuraavaan sivustoon: http://lue.wsoy.fi/mielensapahoittaja/. Vaihtoehtoisesti voitte tutustua Markus Kajon ihmettelevään tyyliin opettajan materiaalin avulla.

  1. Valitkaa yksi Kalevalan henkilöhahmo ja miettikää, mitkä asiat tälle henkilölle ovat tärkeitä. Vinkkejä saatte esimerkiksi oppikirjasta ja henkilöhahmokuvauksista eri Kalevala-nettisivuilta (Etusivun linkit).
  2. Tuottakaa teksti, jossa Kalevalan henkilöhahmo ihmettelee nykymaailman menoa. Voitte reilusti olla myös uskollisia sille kielelle ja tyylille, jota kirjailija käyttää!
  3. Leikitelkää!

Kalevala-pastissit

Tehtävänänne on tuottaa valokuva, joka mukailee Kalevala-aiheista maalausta nykyaikaan sopivaksi. Pastissi pyrkii jäljittelemään yhtä tai useampaa tunnettua teosta tai tyylilajia. (Tämän kokonaisuuden toteuttamiseen voidaan käyttää esim. 1-3 oppituntia. Sopiva ryhmäkoko on noin 2-4 henkeä.)

1. Tutkikaa erilaisia Kalevalasta tehtyjä maalauksia ja kuvia (esim. Internetistä ja oppikirjasta). Miettikää, mitä siinä kuvatut asiat voisivat nykypäivänä edustaa.

Voitte myös etsiä mallia jo tehdyistä Kalevala-mukaelmista. Tällainen on esimerkiksi RAY:n mainos “Pidetään huolta”. Toteutuksenne voi mainostaa myös jotain aiheeseen liittyvää asiaa.
2. Voitte lähteä liikkeelle kuvan analysoimisesta:

  • Mitä taideteoksessa on?
  • Mistä se kertoo? (Lukekaa siihen liittyvästä tarinasta esim. oppikirjasta tai Kalevala-nettisivustoilta.)
  • Mihin eri esineet ja ihmiset on  kuvassa sijoitettu?

3. Pohtikaa sitten, miten kuvan tarinan voisi nykyaikaistaa. Liitteenä on esimerkkejä.

4. Valitkaa kuvauspaikka ja tarvittavat rekvisiitat (vaatteet, esineet). Yrittäkää pitää kuvan sommittelu samanlaisena: kuvassa olevat ihmiset ovat siis samassa asennossa ja kuvakulma pysyy samana. Ottakaa roolinne ja eläytykää siihen!

5. Ottakaa muutama otos ja valitkaa niistä parhain. Kuvaa voi muokata tietokoneella kuvankäsittelyohjelmalla. Esimerkiksi värisävyjä ja kylläisyyksiä vaihtelemalla kuvaa voi muokata sellaiseksi, että se vastaisi alkuperäisen kuvan värimaailmaa.

Pastissi-esimerkkejä

Kalevalan hahmot nykypäivänä

Pohtikaa pareittain tai ryhmissä, ketkä nykyajan julkisuuden henkilöt voisivat vastata Kalevalan hahmoja.

1. Valitkaa 1 tai 2 hahmoa Kalevalasta.

2. Etsikää Kalevalan teksteistä, oppikirjasta ja Internetistä kuvauksia Kalevalan hahmoista.

4.  Poimikaa sitten valitsemistanne teksteistä keskeisimpiä hahmoanne kuvaavia piirteitä.

Kirjoittakaa  ne ylös. (Esimerkiksi Louhi on voimakastahtoinen, mahtava hallitsija, joka on kuvattu ovelaksi ja vahvaksi naishahmoksi. Hänen ulkomuodostaan on annettu vihjeitä, kuten “harvahammas” tai “homekorva”. Hän on myös tyttärestään huolehtiva äiti.)

5. Pohtikaa sitten, kuka julkisuuden henkilöistä voisi olla juuri tämä Kalevalan sankari tai sankaritar. Listatkaa ideoitanne ylös. Etsikää todellisista henkilöistä tietoja esim. uutisista, haastatteluista, kirjoista, kotisivuilta jne. Poimikaa tuosta henkilöstä sellaisia tietoja ja ominaisuuksia, jotka vastaisivat Kalevalan hahmon luonnetta tai toimintatapoja.

(Voitte lähteä myös miettimään tehtävää julkisuuden henkilöstä käsin. Ketä Kalevalan hahmoa Matti Nykänen muistuttaa? Miksi?)

6. Suunnitelkaa oma julkisuuden henkilöä käsittelevä juttu, jossa kuvaatte nykypäivän Kalevalan hahmoa, esim. “Tämä henkilö on meidän aikamme Joukahainen – katso kuvat!” tai “ Mikko Lempi Leppilampi – aikamme Lemminkäinen?”

Nimiä Kalevalasta

Kalevala elää monin tavoin nykykulttuurissamme. Aina emme edes huomaa, miten moni tuiki tavallinen asia muistuttaakin meitä kansanperinteestämme ja kansalliseepoksestamme.

1. Muistele tuttaviesi, läheistesi ja kavereidesi nimiä. Kuinka monta Kalevalasta tuttua (joko suoraan kalevalaista tai Kalevalan nimistä johdettua) henkilönnimeä tunnistat lähipiiristäsi? Pohdi, miksi Kalevalan nimiä halutaan antaa lapsille.

2. Kalevalan mukaan on nimetty paitsi ihmisiä ja paikkoja, myös paljon muuta. Nimetkää niin monta Kalevalan mukaan nimettyä yritystä ja tuotetta kuin muistatte.

3. Tarkastelkaa seuraavaksi liitetiedoston tuotemerkkejä. Mitä kyseiset yritykset tekevät tai millaisia tuotteita merkit edustavat? Jos ette tiedä, selvittäkää.

Pohdiskelkaa sitten yhdessä:

– Miksi yritys/tuote on mahtanut saada nimensä juuri Kalevalasta. Voisiko tällä henkilöllä tai paikalla olla joitakin sellaisia ominaisuuksia, joita yritys/tuotemerkki erityisesti nimessään haluaisi tuoda esille?

– Monet pankkien ja vakuutusyhtiöiden nimet (esim. Sampo, Pohjola ja Tapiola) ovat peräisin Kalevalasta. Mistä tämä voisi johtua?

Kalevala-tuotteet